perjantai 31. tammikuuta 2014

Turhaan jännitin

Tänään oli taas viikkopunnituksen vuoro ja vuhuu, ei tarvinnut punaisena huutavia plussia kirjata tuonne sivupalkkiin! Vähän kyllä jännitti ennen vaa'alle nousemista... Vaaka kuitenkin näytti 87,8 kg, eli tismalleen se 500 gramman pudotus viime viikkoiseen tuli taas :D Olen oikein iloinen, pikku sivuluisumisista huolimatta raiteilla ollaan edelleen ja se tuntuu hyvältä.




Pudotuksesta tyytyväisenä keitin itselle ja miehelle aamupalaksi ohrapuuroa rikotuista ohrasuurimoista ja luomukevytmaidosta, nam! Jatkoin omaa annostani vielä purkillisella mangopilttiä.

Aamupalan jälkeen istuin koneelle ja rupesin tekemään kouluhommia ja havahduin joskus yhden aikaan siihen, kun mahani kurni kovaäänisesti.




Söin herkkulounaan: ruisleipäsiivun kevyt-tuorejuustolla ja paistetulla kananmunalla, lisukkeena salaattia, tomaattia, fetamurskaa, sitruunanmehua, balsamicoa ja mustapippuria. Fetasta sen verran, että pari kertaa sitä ultrakevytversiota narskuteltuani päätin, että hitto, jatkossa ostan kyllä ihan täysrasvaista versiota ja syön sitten vaikka vähän vähemmän kerralla. On nimittäin niiin paljon sitä viisprosenttista maistuvampaa tuo Apetina classic!

Kolmesta neljään mulla oli tänään jooga. Hivenen kehtuutti lähteä, alkuun oli jotenkin tosi vaikea keskittyä ja vähän jopa vilkuilin kelloa jossain välissä, mutta loppua kohden alkoi luonnistumaan paremmin ja olin tosi iloinen, että tuli lähdettyä. Mut mikä on vienyt mun liikuntainspiksen tällä viikolla?? Toivottavasti se tulee takaisin vielä...

Nyt rupeen taas syömään :D Tehtiin lohilaatikkoa päivälliseksi. Sitten ehkä leffaa tai jotain muuta koti-ilta-aktiviteettia. Superkivaa viikonloppua kaikille!

torstai 30. tammikuuta 2014

Vähän asiaa stressistä ja paljon asiaa ruoasta

Helou! Tulin nyt avautumaan tästä viikosta, joka on ollut tunnelmien puolesta vähän ankea. Inhottava stressi on tuossa olkapäällä koko ajan, koulujutuista enimmäkseen. Stressi ja liian vähäiset yöunet viikonloppuna ja alkuviikosta ovat myös laukaisseet rytmihäiriöt, joita mulla on siis samaisesta syystä ollut aiemminkin, ja niistä tulee tosi epämukava olo. Eniten ärsyttää se, kun ulkona hyvin mielin reippaillessa rupeaa muljahtelemaan! Tänään olis ollut luennot, mutta skippasin ne ja nukuin miltei puolillepäivin. Teki kyllä hyvää, eikä ole niin tiuhaan ja ikäväntuntuisesti hyppinyt sydän enää tänään :)

Mikään hikiliikuntakaan ei ole maistunut tällä viikolla, ei ois siis voinut vähempää kiinnostaa, mutta ihan mukavanmittaisia kävelylenkkejä oon kuitenkin tehnyt. Jotenkin nautin ihan hirmuisesti tuolla pakkasessa tarpomisesta! Ilman niitä rytmihäiriöitä, tosin... Huomenna on ihanan rentouttava jooga, mitä oon kyllä oottanut kovasti, eli tiedossa vähän muutakin kuin ulkona lampsimista.

Syömisiin stressi ei onneksi ole vaikuttanut sen kummemmin. Sunnuntain krapulamössötysten jälkeen palasin ruotuun samantien, hyvä minä!




Eilisen kotipäivän lounas: Itse maustettua broiskua, pari aurinkokuivattua tomaattia sekaan, wokkivihanneksia ja kvinoaa, nam. Kokeilin myös Ingmanin luomuraejuustoa, mutta yllätyksekseni vanha kunnon Arkirae vie makunsa puolesta voiton!




Illalla äiti teki jälleen pikavisiitin Tampereelle ja jouduin taas ravintolaan syömään päivällistä, voi minua raukkaa... :D Tuo lohen kanssa tarjottu metsäsienikastike (jossa oli mm. korvasientä, uuh!) oli aivan tajuttoman hyvää, muttei todellakaan mitään kevytversiota! Vaihdoin annokseen kuuluvan uuniperunan lämpimiksi kasviksiksi, hyvä minä, mutta aika öljyisiä taisivat nekin olla... Tajusin tilatessa tarkistaa, että tuleeko lisukesalaattiinkin vielä erikseen joku kastike ja pyysin sen erilliseen astiaan. Ja hyvä niin, sillä annos oli jo tuollaisenaan niin maistuva, ettei salaatinkastikkeella todellakaan tarvinnut enää löträtä.

Tuon lohiannoksen lisäksi söin alkuruokana desin täyteläisen tomaattikeiton, oikein oli smetanat ja öljyt heitetty siihenkin päälle, plus pienen palan maalaisleipää. Äiti sai puhuttua ympäri ottamaan 12 cl punkkuakin... Muttei sen enempää!

Ravintolassa syöminen on haasteellista, jos yrittää keventää, sillä tämäkin annos oli paperilla ihan kevyenoloinen, mutta todellisuudessa jotain aivan muuta. Turhia hiilarihöttöjä ei sentään tullut syötyä, joten ehkä se hieman kompensoi tuota rasvan määrää... Tänään oonkin sitten ihan mielelläni vetänyt vähän vähärasvaisemmin. Lounasta en tänään syönyt ollenkaan, koska nukuin niin pitkään, että söin vielä aamupalaruisleipääni lounasaikaan! Päivälliseksi tehtiin sitten miehen kanssa taas aivan älyttömän hyvää kasvisruokaa, laitan reseptiä jakoon tuonnempana... :)

Nyt mua jännittää, että mitä vaaka sanoo huomenna. Olen täysin varautunut jopa plussatuloksiin, sillä onhan tämä viikko mennyt syömisten puolesta vähän sieltä tännepäin, myönnän sen. Kyllä mua silti harmittaa, jos joudun plussia tuonne sivupalkkiin kirjaamaan!

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Elämäntapamuutos: Syyt ja kootut selitykset

Mulla on jo hyvän aikaa kytenyt ajatus kirjoittaa siitä, miksi tähän elämäntapamuutokseen alunperinkään ryhdyin ja vähän siitäkin, että millä perusteilla elämäntapojeni oikaisua koitin aikaisemmin kaikin keinoin lykätä. Aloitetaanpas siis niistä syistä!


Syyt

Terveys. Tämä tulee väistämättä mieleen ensimmäisenä. Viime syksynä ja loppuvuodesta päässäni voimistui koko ajan ajatus, että tällä sokerin, rasvan ja suolan mättämisellä voisin pitkässä juoksussa vaikka syödä itseni hengiltä. Ajatus ei tuntunut hyvältä. Voimakkaat mielikuvat, kuten esimerkiksi mielikuva siitä, kuinka jatkuvasti liiallisissa määrissä syömäni kova rasva kertyy aivan kirjaimellisesti verisuonten seinämiin ja voi aiheuttaa vakaviakin ongelmia, inspiroi myös osaltaan muuttamaan syömistottumuksia terveellisempään suntaan. Viimeinen niitti oli se jo aikaisemminkin mainitsemani lääkärikäynti, jonka aikana sain ulkopuolisen suusta kuulla lihonneeni "vähän turhan paljon viimeisen alle vuoden aikana" ja lipsahtaneeni merkittävän ylipainon puolelle. Vahvistui konkreettiseksi se aavistus, joka oli ollut mielen päällä jo hyvän aikaa: tää ei oo enää terveellistä.

Sopivia farkkuja ei löydy. Sen kaksitoista kiloa aikaisemmin tämä onnistui vielä jotenkuten, mutta viime vuoden loppupuolella sovitellessani samaa mallia, jota ennen käytin (vaikkakin isompaa kokoa tottakai), ei natsannutkaan enää. Eikä natsannut niissä muissakaan kaupoissa, joissa kävin itku kurkussa ähisemässä sovituskopissa. Oon siinä mielessä jännä tapaus, että suurin osa kroppani rasvasta on kertynyt reisiin ja takapuoleen. Ns. pylly paljaana siis harvemmin oon tätä nykyistä kevyempänäkään tullut hilluneeksi, mutta mustat pillifarkut mekkoihin, tunikoihin ja rentoihin neuletakkeihin yhdistettyinä ovat joskus aikaisemmin kuuluneet vaatetukseni peruspilareihin. Ja mullon niitä vähän ikävä.

Entiset vaatteet eivät enää mahdu päälle. Paitsi ne iänikuiset legginssit ja mahdollisimman joustavat trikoomekot. Joissa ei aina jaksaisi hillua, kun tyylitajua ja halua pukeutua luovasti kuitenkin löytyisi. Kaappi on pullollaan vaatteita, jotka olivat ennen hirmu kivoja, mutta eivät enää istu ja tottakai se syö naista.

Enkä haaveile bikinikunnosta vaan siitä, että näyttäisin hyvältä löysissä vaatteissa :D Jep, ja täysin tyylillisistä syistä, mitenniin muka mukavuudenhaluinen..?

Iso maha on aina tiellä. Jossain vaiheessa loppuvuodesta huomasin, että esimerkiksi jopa sukkia pukiessa. Mikä muu kuin voimaton ja masentava olotila siitä voi tulla, kun ähkii tuollaista pikkutoimenpidettä suorittaessa! Turvonnutta mahaa tulee vaistomaisesti myös peiteltyä koko ajan, käsin ja vaattein, eikä voi olla niin vapautuneesti kuin haluaisi. Tähän on onneksi tullut eniten helpotusta jo näiden muutaman pudotetun kilon myötä :)

En pidä siitä, miltä naamani näyttää turvonneena. Valitsen mieluummin sellaisen raikkaan silmät auki -version. Nimim. viime viikonlopusta toivutaan edelleen...

Terveempi kroppa, parempi mieli. Uskon, että syömällä terveellisemmin voi vaikuttaa omaan energiatasoonsa ja jaksamiseensa ja oikeanlaisen ruokavalion ja liikunnan avulla voi saada aikaan positiivisia muutoksia mielenlaatuun ylipäätään. Kaikkia mielen kiemuroita ruoka ja liikunta ei oikaise, mutta aivan varmasti parempi yleiskunto antaa paremman perustan mielenkin hyvinvoinnin ylläpitämiseen..!


Ja sitten vielä ne Tekosyyt...

"Nainen saakin olla vähän muodokas, se on naisellista" Tämä on totta. Nainen saa olla myös pienirintainen, yksijalkainen, lihaksikas, pisamainen, lattapyllyinen, you name it, ja se on silti naisellista. Kurvien ei tulisi naisellisuutta määrittää vaan sen, mitä korvien välistä löytyy. Jokaisella on oikeus päättää minkä naiselliseksi itse mieltää ja tähän aiheeseen on mielipiteitä niin monta kuin on niiden omistajaakin, ja hyvä niin. Itse oon useampaankin otteeseen syyllistynyt perustelemaan huonoja ruokatottumuksia tai muita epäterveellisiä valintojani vetämällä tämän naisellisuuskortin, vaikka olen samaan aikaan voinut tosi huonosti, eikä se ole mielestäni oikein. 

"Taistelussa perinteisiä kauneuskäsityksiä vastaan!" Tämä liippaa vähän ehkä edelliseenkin. Vaikka koetankin pudottaa painoa, ahdistun yleisistä kauneuskäsityksistä ja niiden ihmisille aikaansaamista paineista edelleen kovasti, enkä halua olla mukana allekirjoittamassa niitä tai jakamassa niiden "ilosanomaa". Ja tämän takia en edelleenkään todellakaan painota, että elämäntaparemonttini tai painonpudotusyritykseni menisi yksyhteen ulkonäköseikkojen kanssa. Toki ulkonäköasiat osaltaan vaikuttavat ja motivoivat (kuka nyt ei haluaisi näyttää myös ulospäin vaikkapa entistä pirteämmältä ja terveemmältä?), mutta mulla ei esimerkiksi ole mitään ennalta asetettua ihannevartaloa tai treeni- ja painotavoitteita. Mulle terveys ja sisäinen hyvä olo on ulkonäköä suurempi motivaattori, mutta toki ilolla otan vastaan myös ne "pintapuolisemmatkin" sivuvaikutukset, kuten vaikkapa aikaisempaa laaja-alaisemmat pukeutumismahdollisuudet, jotka siitä terveellisemmästä meiningistä palkintoina ehkä tulevat :) Ehkäpä pointtini tässä on se, että terve ja onnellinen ei ole yhtä kuin yleisten kauneuskäsitysten mukainen. Nykypäivänä monella voi olla vaikeuksia erottaa näitä toisistaan.

"Mutta kun ruoka on niin hyvää!" HYVÄ ruoka on hyvää. Sellainen ruoka, mikä tekee hyvää mielelle ja kropalle. Kuka oikeasti voi ihan tyytyväisenä ajatella, että sellainen sapuska, joka tekee hallaa elimistölle, olisi jatkuvasti nautittuna hyvää? Tai perustella tämmöisellä paskapuheella yhtään mitään? Kaikesta mieleisestään ruoasta saa ja pitää nauttia kohtuudella, ruokaa saa rakastaa, enkä esimerkiksi intohimoisena kokkaajana täysin allekirjoita lausetta "ruoka on vain polttoainetta" vaan ruoka on ja saakin olla myös mitä ihanin, monipuolinen elämys, mutta antaako sen kiilata terveytensä ja hyvinvointinsa edelle... Noh, kaipa sen valinnan saa jokainen ihan itse tehdä. Mulla ei enää vain ollut pokkaa mättää lihottavia ruokia kitusiini liian suuria määriä samalla hokien perusteluksi, että "mää vaan rakastan hyvää ruokaa".

"Terveellinen ruokavalio tulee kalliiksi" Tässä on kohta kuukausi vedetty kahden hengen taloudessa, molempien asukkien elellessä opiskelijabudjetilla ja vielä on rahaa jäljellä (ja ois enemmänkin, jos ei ois viikonloppuna repsahtanut sinne baariin, hemmetti!) niin että selviää seuraavien tukien tuloon, uskokaa tai älkää ;) Vaikka on ostettu juustoa, täysjyvää, kvinoaa, merilohta, kasviksia ja luomua, muutamia mainitakseni. Maksettu koko kevään jumpat ja joogat, käyty uimassa ja kerran jopa ravintolassa lounaalla. Ja ostettu treenikengät ja laadukkaat urheilurintsikat alkukuusta, jotka verottivat jo miltei sen satasen yhteensä! Kahden hengen (ennalta vähintään suurinpiirtein suunniteltuihin) viikon ruokiin on mennyt n. 50-70 e, eli siis sama summa, jonka olisi aikaisemmin tuhlannut yhdellä ulkona syömisellä ja parin pitsan tilaamisella kotiin. Puhumattakaan niistä viikon viiden muun päivän syömisistä, nälissään tehdyistä heräteostoista kaupassa... Saatan joku kuukausi katsoa tarkemminkin, mihin kaikkeen ja kuinka paljon rahaa tällä uudella elämäntyylillä tarkalleen ottaen menee ja voin sitten raportoida aiheesta täällä bloginkin puolella!


***


Siinäpä nyt joitakin monista syistäni ja tekosyistäni! Millaisia motivaattoreita teiltä löytyy? Entä kuulostavatko kootut selitykseni ja aikaisemmat terveellisemmän elämäntyylin välttely -yritykseni edes kaukaisesti tutuilta..? :)

tiistai 28. tammikuuta 2014

Resepti: Omatekoinen falafel, eli kikhernepihvit uunissa

Tehtiin miehen kanssa lauantaina aivan täydellistä kasvisruokaa ja halusin ehdottomasti jakaa tämän reseptin myös teidän kanssanne! Itse tehty falafel on ollut kokeiltavien listalla jo pitkään ja kun vastaan sattui tämä helpolta vaikuttava ohje Anton & Anton -blogista, päätettiin viimein ottaa härkää sarvista! Ihan pikkuriikkisen tehtiin muutoksia ohjeeseen ja kerronkin nyt teille tuon meidän version. Ateria näytti kokonaisuudessaan siis tältä:




Uunissa paistettu falafel

Tarvitset:
- 1 tölkin (n. 250 g) esikäsiteltyjä kikherneitä (valmiiksi keitettyjä ja säilöttyjä siis!)
- pienen sipulin hienoksi silputtuna
- pari valkosipulinkynttä puristettuna
- persiljasilppua (n. 1/3 koko nipusta)
- 2 rkl vehnäjauhoja
- 3 rkl öljyä
- suolaa
- mausteita:
 * juustokuminaa
 * paprikaa
 * chiliä
 * kurkumaa
 * korianteria

Tee näin:
Murskaa valutetut ja huuhdellut kikherneet haarukalla. Sekoita kaikki ainekset (öljyä lukuunottamatta) kulhossa ja vaivaa käsin tasaiseksi massaksi. Levitä pellille leivinpaperi ja voitele paperi öljyllä. Sekoita loput öljyt kikhernemassan joukkoon (tai halutessasi voitele sillä valmiiksi muotoillut falafelit ennen uuniin laittoa, kuten alkuperäisessä ohjeessa käsketään tehdä!). Muotoile massasta palloja ja litistä pallot paksuiksi kiekoiksi leivinpaperille. Paista 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Käännä falafelit varovasti paiston puolessavälissä.

Me saatiin massasta aikaan 10 falafelia ja laskin, että näillä aineksilla yhdessä falafelkiekossa on n. 75 kaloria.

Tulinen tomaattikastike syntyy sipulista, valkosipulista, tomaattimurskasta ja tulisuutta antavista mausteista. Kuullota sipulia ja valkosipulia hetki ja lisää joukkoon tomaattimurska ja mausteet, esim. paprika ja chili. Anna porista ja hautua hyvän aikaa ennen tarjoilua.

Tulisen kastikkeen tasapainottavaksi kaveriksi kannattaa tehdä raikas jogurttikastike. Tällä kertaa se syntyi maustamattomasta jogurtista, raastetusta kurkusta, sitruunanmehusta, ripauksesta cayenne- ja mustapippuria ja hunajasta.

Kvinoa-päärynäsalaatti koostui kahden edellämainitun lisäksi babypinaatista, kurkusta ja paprikasta. Kvinoa oli itselleni aivan uusi tuttavuus, mutta mieluusti otan sen mukaan ruokavaliooni, onhan sitä tituleerattu miltei superfoodiksi! Ja maistuikin tosi hyvältä. Kvinoa sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia, välttämättömiä aminohappoja oikeassa suhteessa. Kvinoa on hyvä korvike esimerkiksi riisille, sillä kvinoassa on proteiinia enemmän kuin riisissä tai muissa viljoissa. Nimenomaan salaateissa kvinoaan törmää usein. Kvinoa sisältää paljon ravintokuitua, fosforia, rautaa ja magnesiumia. Kasvisruokapainotteista ruokavaliota noudattavalle kvinoa vaikuttaisi siis olevan aika täydellinen ruoka-aine! :) Kvinoa huuhdellaan ennen keittämistä kuumalla vedellä ja annetaan sitten porista suolalla ja halutuilla mausteilla maustetussa vedessä 15 minuuttia. Itse käytin keitinvedessä vain ripauksen yrttisuolaa, en muuta.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Rappiolla ei oo niin hyvä olla

Nyt luvassa viikonlopun ruokapäiväkirjaa kuvien ja tekstin muodossa.

Perjantaina päivä sujui mallikkaasti. Aamupalaksi 100 % ruisleipää avokadolla ja keitetyllä kananmunalla, maustamatonta luomujogurttia jne. Ennen lounasta käytiin miehen kanssa taas uimassa ja uin tällä kertaa yhden tunnin ja viisitoista minuuttia. Jäsenet olivat ihanasti muuttuneet makarooneiksi, kun nousin ylös altaasta :) Uinnin jälkeen vetäisin välipalaksi pahimpaan nälkään banaanin ja kotona paljon salaattia, tomaattia, kevyt-fetaa ja kevyen satsin tattariwokkia.




Söin tarkoituksella lounaan vähän kevyempänä, koska tiesin, että päivällisellä olisi lupa rällätä. Ja mitä tää tyttö tilaakaan listalta, jos saa ottaa ihan mitä vaan? :D




Ranskiksia? Check. Majoneesia? Check. Hamppari, jonka välissä lehtipihvi? Check. Sipulirenkaita? Check, kertaa kolme. Ja lasi punkkua? Check. Voi miten säälittävältä ja harmaalta tuo hamppariannos raikkaan lounasannoksen jälkeen näyttääkään... Mut enköhän elä taas hetken aikaa eteenpäin ilman ranskalaisia perunoita... :) Siis mahdollisimman pitkään mieluusti.




Lauantai meni sitten ruokien osalta aivan täydellisesti! Lounaaksi munakasta kevyt-fetalla ja tomaatilla ja paaaljon tuoretta salaattia balsamicolla. Terveellisiä välipaloja ja päivälliseksi aivan ihanaa miehen kanssa loihdittua kasvisruokaa, johon palaan tarkemmin hieman myöhemmin... :) Juotiin päivällisen kanssa kuivaa, sokeritonta ja luomulaatuista Las Mulas -valkkaria, jota voin lämpimästi suositella! Olisinkohan itse juonut pullosta sen 30 ml. 

Kävi sitten sillä tavalla, että ystävä muualta oli käymässä täällä Tampereella ja baariinhan ne treffit sitten tehtiin. Ilta muuttui edetessään aika kosteaksi, shotteja kannettiin pöytään ja pakko se on myöntää, että olinpas jossain vaiheessa itsekin niitä siellä tiskillä tilaamassa. Tupakkaakin paloi, hyhyi. Kaiken kukkuraksi ilta päättyi vielä aika ikäviin fiiliksiin suurimmalla osalla porukkaamme. Perjantain hampparista en ollut mitenkään pahoillani, koska se oli ns. luvallinen repsahdus, mutta tuo lauantain humalan puolelle lipsahtaminen oikeasti vähän harmittaa. On varmaan sanomattakin selvää, että eilen sunnuntaina oli vuosisadan krapula, rytmihäiriöineen ja muine ihanine höysteineen, vieläkin vähän muljahtelee rinnassa. Harmi vaan, etten itse oo ikinä kuulunut niihin, jotka ei saa krapulassa ruokaa menemään alas, mulla kun herkkuhimot krapulassa vain kasvavat. Totuuden nimissä tässä vielä itsekurittoman eilisen krapulamätöt listattuna:

Aamupala:
- 100 % ruisleipäviipale kevyt-tuorejuustolla
- 1 keitetty kananmuna, yrttisuolaa
- kuppi mateta
- kahvikupillinen rasvattomalla luomumaidolla, 3 haukkua suklaarullasta
Välipala:
- puolikas veriappelsiini
Lounas:
- pakastepitsa, 2,5 dl ananas light -limua
Välimättö:
- 100 g sipsejä, ranch-dippiä
- muutama salmiakki, yks suklaakonvehti, yks hedelmätoffee
Kevyt iltapala:
- 8 paneroitua sipulirengasta
- pikku kasa ranskiksia
- kevytmajoneesia, ketsuppia
- 2,5 dl ananas light -limua

:( :( :( 

Voisko jostain saada synninpäästön?

Eipähän tarvii tuota krapulan ihanuutta taas vähään aikaan kokea, se on varma. Ja lupaan sen nyt julkisesti täällä blogissani, että aion pysyä humalaan asti juomisesta erossa niin kauan kuin mahdollista! 

Tänään pystyin onneksi palaamaan heti normaaliin rytmiin ja kevyempiin syömisiin.




Oli rauhallinen maanantaiaamu, niin kerkesi syömään aamupalankin rauhassa! Maustamatonta luomujogurttia persikkapiltillä, pellavansiemen- ja tyrnirouheella, 100 % ruisleipäviipale kevyt-juustolla ja kurkulla, perus-D-vitamiinit, kahvia luomumaidolla ja kahden veriappelsiinin mehu puristettuna. Koululla käydessäni söin lounaaksi falafelpihvejä ja salaattia ja nyt päivälliseksi tein kanawokkia.




Nyt mulla on semmoinen olo, kuin olisi flunssa tuloillaan, pidättehän peukkuja, ettei iske tähän tyttöön pöpöt! Heitin koululta lähdettyäni kolmen vartin reippaan kävelylenkin, mutta iltajumppaan päätin tänään vähän puolikuntoisen olon takia olla menemättä. Sen sijaan voisin keittää teetä, lepuutella ja pitää flunssan kaukana poissa!

Mukavaa uutta viikkoa kaikille, pysykäähän terveinä :)

perjantai 24. tammikuuta 2014

Terveellistä laskua

Punnituspäivääää! Paino tänään 88,3 kg eli 0,5 kg lasku viikontakaiseen. Paljon pienempi, kuin edellisen viikon lasku, mutta täysin odotettavissa oli :) Ja olen tyytyväinen! Joku pieni piru koettaa koko ajan kuiskuttaa korvaan, että tuo olisi liian vähän, koska olen joskus aiemmin onnistunut laihduttamaan viikko kilossa -tahdilla. Niin, ja kuinkas siinä laihdutusrupeamassa sitten kävikään? Kahdeksan kiloa tippui, mutta lopulta tuli niin kova nälkä, että piti ruveta syömään ja kilot tulivat lisineen takaisin. Noin niinku pähkinänkuoressa.

Siispä, terveellinen, puolen kilon lasku viikossa on tällä kertaa tavoitteeni. On tutkittu juttu, että rauhallisesti ottamalla saadaan todennäköisimmin niitä pysyviä tuloksia ja elämänpituinen muutos elämäntapoihin. Pitää vielä näyttää sille korvaan kuiskivalle pirullekin, että näillä varmasti hyvä tulee ;)




Kuvituksena taas vähän syömisiä eiliseltä. Lounaan söin tällä kertaa kotona ja lounassalaattiini eksyi napoli-salaattisekoitusta, tomaattia, avokadoa, kevyt-fetaa ja itse maustettua broiskua. Sitruunanmehua, mustapippuria, tilkka oliiviöljyä ja balsamietikkaa. Jälkiuuniruispala tuorejuustolla. Päivälliseksi mies teki ihanaa katkarapu-kasviswokkia, syötiin tattarin kanssa. Mulla oli paha tattarikammo erään vuosien takaisen epäonnistuneen puurokokeilun takia, mutta tuolleen lisukkeeksi keitettynä se ihan oikeasti toimii! Tattarissa on paljon kuituja ja proteiinia ja ymmärtääkseni se on muutenkin tosi terveellistä. Näiden pääaterioiden (ja aamupalamunavoileivän) lisäksi söin hedelmiä ja join vihreää teetä välipaloiksi ja iltapalaksi. Jouduin jopa vähän houkutuksille alttiiksi illalla, kun nälkäisenä päädyin kaupunkiin kyläilylle saapuneen äitini ja mieheni kanssa Amarilloon (minkä listalta ei tunnetusti löydy mitään kevyttä), enkä loppujen lopuksi sitten tilannut mitään. Join ison tuopillisen vettä ja söin ehkä viisi-kuusi nacholastua salsakastikkeella, that's it! Eikä tuo syömättömyys edes haitannut kun tiesin, että kevyt iltapala odottaa kotona :) Enkä nyt huijaa..! Mun oli ihan oikeasti helppo olla ilman niitä ravintolamättöjä, ihan ihmettelen tätä itsekin.




Tänään on kuitenkin tiedossa sellainen ilta, että mennään äitin kanssa oikein kunnolla syömään ja päätettiin jo eilen, että sitten kyllä syödään ihan mitä halutaan! Aah ihanaa :) Ehkä sitä voi itseänsä kolmen viikon tsemppailun jälkeen vähän jo palkitakin. Pidetään nyt tämän kerran ruoat ennen iltaa vaikka vähän kevyempinä.

Nyt liikkumaan! (Ehkä mun toissailtaisen tehotreenin jäljiltä edelleen kolottavat lihakseni vain huutavat, että "tätä lisää"..? :D)

torstai 23. tammikuuta 2014

Kuulumisia

Tällä viikolla on ollut hyvä fiilis. Oon ollut tuottelias kouluhommien suhteen ja muutenkin aktiivisella päällä, jee! Syömishommatkin on ruvenneet rullaamaan, näin luulen. Tarkoituksena kun olisi ottaa ihan rauhallisesti, pudottaa painoa lähemmäs sitä terveellistä normaalipainoa hiljakseen, eikä edes yrittää mitään kertarykäysdieettejä. Tämän uuden elämäntavan opettelun alussa söin helposti aivan liian vähän, mutta nyt tuntuu hyvät, minulle sopivat annoskoot löytyneen :) Alan tosissani jopa handlaamaan myös sen, että päivällä saa syödä tuhdimmin ja illalla sitten vähän kevyempää ja vähäenergisempää sapuskaa. Kuka olis uskonut tätä kunnon iltamässyttäjästä?? Liian rasvaiset tai paljon valkoista vehnää tai valkoista sokeria sisältävät ruoat ovat karsiutuneet pois jokapäiväisestä ruokavaliosta, ja vähän vaikea on edes muistaa aikaa, jolloin ajatteli, että se olisi aivan sula mahdottomuus.




Tein jo toissapäivänä päivälliseksi tuollaista hässäkkää, johon tuli maustamattomien broilerin fileesuikaleiden lisäksi sipulia ja wokkivihanneksia, paaaljon mausteita mm. juustokuminaa, punaista chiliä ja punaista currya, vähän itsetehtyä tuorejuusto-raejuustolevitettä ja tomaattimurskaa. Eilen söin loput raejuuston, tomaatin ja suuren rakkauteni babypinaatin kera. Vedettyäni kunnon kasan kanaa nassuun ja hetken sulateltuani sain energiapiikin ja tuumasin, että samahan nuo ruoasta saadut energiat on pistää heti käyttöön!




Jos oon aikaisemmin ajatellut, että niissä maanantai-illan ryhmäjumpissa on tullut kunnon hiki, niin olin kyllä väärässä ja tämä treeni osoitti sen :D Että jos oot tällainen paatunut sohvaperuna niin kuin minä ja haluat hien päälle, naaman punaiseksi, tärisevät jäsenet ja hurjan hyvän itsesi ylittäneen fiiliksen - yllä oleva video on sulle.

Ja todellakin, tein kotitreenin, ihan omasta vapaasta tahdostani, tuosta noin vain. Tunnenko edes itse itseäni enää...

Jumppaamisen jälkeen iski kananmunaleivän himo ja keitin munia niin, että riitti aamuksikin.




Tässä siis vielä mun super-aamupalaleipä! Paahdettu jälkiuuni-ruispala (100% ruista), puolikas avokado sitruunanmehulla ja mustapippurilla, 1 kananmuna ja yrttisuolaa.




Loppuun ilmainen mainos, mutta hyvää ja puhdasta yrttisuolaa etsivälle vinkkinä: tää on ihan parasta! :)

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

11 vastausta

Sain jo jonkun aikaa haasteen Mitta täynnä -blogin Sandelta. Kiitos haasteesta sinne! Tarkoituksena oli siis vastata haastajan yhteentoista kysymykseen. Tässäpä mun vastaukset:

1. Lempiruokasi?
Oon niin kaikkiruokainen ja monien erilaisten ruokien ystävä, että on miltei mahdotonta valita vain yhtä... Viime aikoina oon himoinnut niinkin yksinkertaista ruokaa, kuin kunnon maalaisranskalaisia (valkosipuli)majoneesiin dipattuna, mmm...

2. Paras piirteesi?
Empaattisuus, pyrin aina asettumaan toisen asemaan ja tavoitteeni olisikin olla mahdollisimman ymmärtäväinen muita kohtaan. Välillä tää on toki myös rasite...
 
 
 

3. Mitä toivot vuodelta 2014?
Toivon terveyttä! Hyvää oloa. Rakkautta. Sitä että saisin vähintään yhden uuden ystävän. 
 
4. Seurusteletko? Kauanko olet seurustellut?
Seurustelen, kohta tulee 1,5 vuotta täyteen :)
 
5. Lempiharrastuksesi?
Hyvän musiikin fiilistely on kyllä aika kivaa! Uusimmista harrastuksistani oon eniten fiiliksissä joogasta, jonka aloitin viime perjantaina.
 



6. Mitä olet syönyt viimeksi?
Maistoin miehen lautaselta pari haarukallista satay-papu-kasvis-tattariwokkia, oli hyvää :D

7. Kuinka rentoudut?
Sillä ajatuksella, että ei oo tiedossa pakollisia, ikäviä menoja ainakaan vähään aikaan. Viinilasillisella ja hyvällä ruoalla. Se, että selkää tai päätä hivellään, on myös tosi rentouttavaa.
 
8. Suurin haaveesi? 
Tiedättekö, mulla ei taida olla sitä vielä! Olen ehkä vähän sellaisessa itseni etsimis -vaiheessa edelleen. Tavallaan aika kivakin ajatus, tiedä mitä hienoa sitä keksii vielä..! :)



 
9. Oletko tyytyväinen ammattiisi/työhösi? Miksi/miksi et?
Tällä hetkellä koulu ja opiskelemani ala tuntuu aika kivalta. On menossa itseäni kiinnostavia kursseja. Aikaisempaan ammattitutkintooni en sellaisenaan ollut tyytyväinen ja nyt oonkin siitä syystä jatkokouluttautumassa.
 
10. Millainen olet luonteeltasi?
Kuten edellä mainittua, olen tosi empaattinen. Syvällinen, pohdiskeleva. Aika ujo uusien ihmisten kanssa, mutta lämpenen nopeasti. Saatan olla vähän hermo välillä ja huolestua aika kovasti ja helpostikin. Impulsiivinenkin toisinaan... Haluaisin ajatella olevani hassuttelija, tykkään siitä tunteesta mikä tulee, jos saa toiset nauramaan! Tai ihan jo sekin, että nauraa kippurassa samalle vitsille jonkun kanssa, tuntuu ihan mielettömältä.

11. Oletko onnellinen?
Olen. Mulla on monia syitä olla! Pieni huoli terveydentilan suhteen kytee edelleen, mutta alan päästä niskan päälle sen kanssa ja asennoidun asiaan jo tosi positiivisesti :)
 
 
 
 
Alkuperäiseen haasteeseen ois kuulunut yhdentoista kysymyksen laatiminen ja haasteen jakaminen edelleen muille bloggaajille. En nyt listaa mitään kysymyksiä tai haastettavia tähän, MUTTA haastan jokaisen halukkaan listaamaan ja linkittämään omaan blogiinsa, joko sieltä omasta blogistaan tai muualta internetistä 11 terveellistä herkkuruokavinkkiä. Mut kenenkään ei oo pakko, jos ei haluu... :)

(Kaikki kuvat weheartit.com)

tiistai 21. tammikuuta 2014

Resepti: Lohipiiras

Kun lähdin tätä piirasta tekemään, oli hyvä ja kevyt suolainen piirakkapohja tavoitteeni ja sellaisen myös sain! Seuraavaksi kyllä kokeilen ympäri internetiä suurta suosiota saavuttanutta avokadopohjaa, mutta tällä kertaa tein lohipiiraaseeni pohjan rasvattomasta maitorahkasta. Oon aina rakastanut sellaista rasvaista, murumaista piirakkapohjaa, mutta tämä kevytversio vei kyllä sydämeni samantien. Ja koska täytteenä oli rasvaista kalaa, toimi siinäkin mielessä rasvaton piirakkapohja oikein mainiosti. Tässäpä siis ohjetta, olkaa hyvät! Kuvat on taas vähän sähkövalossa otettuja, mutta minkäs tämän talven ja pimeyden kanssa teet...




Pohja:
- 1,5 dl rasvatonta maitorahkaa
- 1 kananmuna
- 1 dl ruisjauhoja (toimii tällaisessa lohipiirakassa superhyvin!)
- 1 dl sämpyläjauhoja (esim. speltti- tai grahamjauhot sopisivat tähän varmasti oikein hyvin myöskin, itse laitoin sitä mitä kaapista sattui löytymään :))
- 1 tl leivinjauhetta (itse käytin ruokasoodaa, onnistui silläkin!)
- 0,5 tl suolaa

Täytteeksi:
- 300 g ruodotonta lohifileetä
- 1 punasipuli
- puolikas paprika
- tai ihan mitä vaan maun mukaan!

- purkillinen (2dl) kevyt"kermaa" (rasvaa 7%)
- 2 kananmunaa
- mausteita, esim. tilliä, sitruunanmehua, yrttisuolaa, mustapippuria, paprikajauhetta
- 100g vähärasvaista juustoraastetta


Tee näin:

Sekoita kaikki pohjan aineet keskenään. Voitele halkaisijaltaan n. 27 cm piirakkavuoka (esim. teelusikallisella rypsiöljyä) ja taputtele taikina vuokaan jauhotetuin käsin. Nosta pohja jääkaappiin odottamaan täytteen valmistamisen ajaksi.

Poista lohesta nahka, paloittele lohi ja kypsennä pannulla. Heitä joukkoon myös kuutioitu sipuli. Jos haluat päästä helpommalla, voit käyttää piiraaseen vaikkapa kylmäsavustettua tai muuta valmiiksi kypsennettyä lohta (mulla nyt sattui olemaan kypsentämätöntä lohta pakkasessa). Ota tällöin kuitenkin huomioon piiraan liemeen lisäämäsi suolan määrä! Pilko paprika pieniksi paloiksi ja lisää lohen ja sipulin sekaan, kippaa vuokaan pohjan päälle. Lisää kerman joukkoon mausteet ja kananmunat ja kaada liemi täytteiden päälle. Ripottele päällimmäiseksi juustoraaste. Itse käytin Lidlin Linessa-juustoraastetta, siinä on vain 16 % rasvaa, mutta se on silti tosi maistuvaa eikä muutu lämmitettäessä sellaiseksi kumimaiseksi.

Paista piirasta 200-asteisen uunin keskitasolla n. 30-40 minuuttia. Syö hyvillä mielin tuoreen sitruunan ja raikkaan salaatin kera! :)




Jos teet piirasta näillä aineksilla, joilla minäkin ja jaat sen kahdeksaan palaan, on yhdessä palassa n. 237 kaloria. Laskin myös mielenkiinnosta, että jos tämän piiraan tekisi muuten samoilla aineksilla, mutta pohjan valmistaisi voista ja puolikarkeista vehnäjauhoista, olisi yhdessä palassa n. 384 kaloria. Ihan mukavasti kevyempi vaihtoehto tämä rahkapohja siis! Kerro sit jos innostut testaamaan :)

maanantai 20. tammikuuta 2014

Sapuskaa, jumppaa, hyvää oloa

Yks rättiväsynyt (mutta aika onnellinen) täällä hei! Oli ihan pakko tulla kertomaan, että tänään on ollut aivan mahtava päivä ja angstilla höystetyn viikonlopun totaalinen vastakohta tunnelmien puolesta :) Asenne on saatu takaisin kohdilleen, jes. Oon päässyt käpöttelemään ulkona auringossa rakkaan kanssa ja nauttinut kauniista maisemasta, saanut tehtyä kouluhommia ja kävin jumpassakin! Huomasin kyllä, että hivenen kehtuutti jumppaan lähteä, mutta kyllähän se jälkikäteen palkitsi. Jumpan aikana huomasin yhtä aikaa katselevani kelloa seinällä ajatellen, että millon tää rääkki loppuu ja samalla nauttivani joka solulla :D Oli kyllä semmoinen lihaskunto-osio tänään, että hyvä jos pääsen huomenna aamulla ylös sängystä... Alkulämmittely oli myös tosi jees, tuli ihan oikeasti kuuma, koska oli sen verran yksinkertaiset askelkuviot, että tämäkin pylly pääsi mukaan rytmiin ja kunnolla liikkumaan. Ja venyteltiin miltei puoli tuntia puolitoistatuntisen jumpan lopuksi, mikä oli kyllä ihanaa!




Tuossa on mun tänpäiväinen lounas, jotain kasvisröstintapaisia ja paaljon rehuja lisukkeena, joita kävin syömässä yliopistolla. Kännykkäkameralaatua ja sponsored by Juvenes, heh...




Tais olla tänään tämän talven kaunein päivä tähän asti, ainakin täällä Tampereella




Ja vielä päiväruoka, jonka söin pari tuntia ennen jumppaa. Lohipiirakkaa, jota tein eilen (ja jota söin tänään palasen muuten aamupalaksikin) ja johon testasin ensimmäistä kertaa rasvattomasta maitorahkasta tehtyä pohjaa. Tuli aivan älyttömän hyvää, myös tällaisesta vannoutuneesta kunnon voipohjafanistakin! Trust me ;) Pakko jakaa teidänkin kanssa tuo resepti. Siis heti huomenna, nyt mun on ehkä pakko roudata jumpasta väsyneet jäseneni tuonne punkan puolelle...

Ps. Älkää suuttuko, mutta eilen vetäisin hyvin mielin iltapalaksi miehen kanssa puoliksi mozzarella-pakastepitsan. Ja pienen zero kokiksen. Ja muutaman salmiakki-draculan. Tänään söin kaksi ranskanperunaa. Pakko tunnustaa aina kaikki täällä, kun olen kerta niin päättänyt! :D 

Olen puhunut.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Jotain positiivista

Aloitetaan negistelyillä ja positiivisoidutaan loppua kohden, jookosta.

Eilinen oli fiiliksiltään niin matalasuhdanteinen (täysin siis painoasioihin liittymättä), että vaikutti heti syömisiin. Tässä päivän menu:

Aamupala (n. klo. 10)
- 1 iso banaani
- 1 dl maustamatonta luomujogurttia, light vadelmamehukeittoa
- viipale 100% ruisleipää tuorejuusto-raejuusto-aurinkokuivattu tomaatti -levitteellä ja salaatilla
(aamulla vielä ruodussa, as you can see!)

Välipala (jonka havahduin nauttimaan siinä lähempänä klo. 16)
- mukillinen jogurttia ja mehukeittoa

Päivällinen (alkuillasta)
- 2 annosta pastaa (siis täydellistä lohturuokaa!), johon tuli
 * tummaa makaronia
 * öljyssä kuullotettua sipulia ja valkosipulia
 * punaisia linssejä
 * aurinkokuivattua tomaattia
 * porkkanaa
 * tomaattimurskaa
 * pari nokaretta tuorejuustoa

Siinäpä ne, lauantaipäivän syömiset. Kalorit tuskin ylittyivät (heh), mutta säännöllinen ruokarytmi katkesi täydellisesti. ONNEKSI mulla oli kaapissa ainekset tuohon pastaan, sillä muuten olisin joutunut käymään kaupassa ja sillä olisi voinut olla tuhoisat seuraukset. Vanha Alli ois yksinäiseen ja surulliseen oloon vetäissyt mitä todennäköisimmin juustoisimman pakastepitsan mitä löytyy, sipsipussin, karkkipussin ja vähän vielä limua kyytipojaksi. Että kyllä sitä positiivista kehitystä edelliseen löytyy tilanteesta kuin tilanteesta, kun vähän vaan jaksaa kaivaa ;) Miten voi olla, etten repsahtanut tuota kasvispastaa pahempaan tunnemässäilyyn, vaikka kauppa ois ollut sadan metrin päässä?? Ehkä mulla on oikeesti jokin naksahtanut aivoissa kohdilleen.

Perjantai sentään oli lauantaita paljon parempi. Heitin 5,5 kilometrin kävelylenkin auringossa ja iltapäivällä kävin siellä joogassa ensimmäistä kertaa. Jooga sisälsi paljon helppoja liikkeitä, hengitysharjoituksia, meditaatiota ja rentoutumista. Oli kyllä aivan mieletön raukeus noiden kahden jälkeen!

Tänään on onneksi päivä uus, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Nukuin pitkään, varmaan liki kellon ympäri viime yönä? Tarkoitus olisi ulkoilla auringossa ja kiriä viimeiset minuutit tämän viikon Liikuntaspurtti-tavoitteeseen :) Ruokahalu on vieläkin vähän kadoksissa, "aamupala"jogurtti on edelleen puoliksi syömättä tuossa vieressä... Mutta, jospa se tästä! Koitetaan pysyä positiivisina, eikös vaan :) Kiitos ihanista kommenteistanne viimeisimpiin postauksiin, ne ovat aina tervetulleita ja hurjan hyvä mieli on mulle tullut teidän tsempeistänne! Tämän blogin perustaminen oli loistava päätös. Nyt kun jälkeenpäin ajattelen, niin olisi todellakin pitänyt tulla noita teidän kommenttejanne lukemaan eilisen huonon päivän aikana... Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

perjantai 17. tammikuuta 2014

Paino alas ja fiilis ylös

Tittididii... Tänään aamulla astuin vaa'alle, joka antoi lukemaksi 88,8. Siis 1,4 kg pudotusta viime viikkoiseen! Ja yhteensä 4,2 kg oon keventynyt vuodenvaihteen jälkeen :) Kaiken kukkuraksi takaisin kasilla alkavaan lukuun. Olenko iloinen ja ylpeä? No totta hitossa!!

Kovasti oonkin kyllä keskittynyt opettelemaan syömään oikein, säännöllisesti, aamusta iltaan kohti keventäen jne. ja se näköjään kannattaa. Enkä usko, että viikon aikana harrastetuilla liikunnoillakaan on ollut negatiivista vaikutusta tähän painoasiaan.

Meinasin avautua, että toissailtana repsahdin puolikkaaseen pussilliseen nuudelia... sit rupesin miettimään, että voiko tuota edes repsahtamiseksi kutsua?




Lounaaksi oo saanut ihan hyvin mielin syödä tällaisia mättökasoja. Siis terveellisiä mättokasoja, koska rehut ovat olleet pääosassa! On tuolla jossain alla myös vähän täysjyväpastasalaattiakin. Lämpimänä ruokana juusto-kasvisgratiinia.




Tuossa pari tyypillistä päivällisruokaa menneeltä viikolta. Löysin Prismasta naudan luomujauhelihaa, jossa oli vain 5 % rasvaa! Tuo jälkimmäinen on miehen loihtimaa, mausteista kikherne"hässäkkää", johon tuli siis vain oliiviöljyssä kuullotettua sipulia, valkosipulia, kikherneitä, tomaattimurskaa ja mausteita (oli niin hyvää, ettei jäänyt tuohon puolikkaaseen kipolliseen, on hyvä ottaa ekaks vähän vähemmän niin saa sitten santsia ;)) ja herkku syötiin paahdetun ruisleivän kera. Tein taas levitettä raejuustosta ja tuorejuustosta, tällä kertaa sitä aurinkokuivattu tomaatti -versiota :) Suosittelen testaamaan! Maailman yksinkertaisimman ohjeenhan julkaisin blogissani jo aiemmin.

Saattaa mennä vielä kuukausikin, ennen kuin pääsen jatkotutkimuksiin sen viimeksi mainitsemani kilpirauhashomman kanssa ja oonkin nyt päättänyt, etten todellakaan aio käyttää kuukautta asian murehtimiseen, koska eihän se auta yhtään mitään. Mies on tsempannut mua ihanasti tässä ja hyvää teki myös eilen vietetty ilta tyttökavereiden kanssa. Kevyt linja kävi kavereillekin ja kokattiin kana-fetasalaattia päivälliseksi. Illan mittaan päädyin juomaan yhden lasillisen kuivaa valkkaria, vaikka olinkin alustavasti päättänyt, etten nyt ainakaan tammikuun aikana joisi yhtään alkoholia. En ole alkoholin suurkuluttaja tai ylipäätään koskaan lääkinnyt itseäni alkoholilla, mutta voi pojat kun teki hyvää se lasillinen! Vain yksi tarvittiin siihen, että rentouduin ja ahdistavat terveydentila-ajatukset väistyivät mielestä. Todellakaan en aio ottaa huonoa omatuntoa siis tuosta.

Olen jo pitkään ollut sellainen on/off-tupakoitsija (eiliseen mennessä olin tainnut tämän vuoden aikana polttaa kahdet hermosavut?) ja eilen illalla poltin kolme tupakkaa, onneksi vain kolme. Tänään herätessä oli kuitenkin olo, kuin olisi mennyt aski illan mittaan, pthyi! Sori kroppa, tiedän, että oot tottunut nyt paremmalle, lupaan yrittää olla tekemettä tätä sulle toiste.

Siinä! Rehellisyyden nimissä onnistumiset ja pikkurepsahdukset kerrottuna :) Tänään mulla on perjantaiseen tapaan vapaapäivä ja ajattelin hyödyntää sen lähtemällä ulkoilemaan valoisan aikaan. Iltapäivällä sitten joogaan!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Lohdun kaipuu

On ollut mieli vähän matalalla. Kävin tänään lääkärissä ja sain kuulla viikko sitten otettujen verikokeiden tulokset. Mullon jotain häikkää niissä aivolisäkkeen tuottamissa hormooneissa, jotka säätelevät kilpirauhasen toimintaa. Kilpirauhanen on siis ihan ok, eikä ole liika- tai vajaatoimintaa, mutta aivolisäke syytää hormoonia liikaa, ikään kuin kilpirauhasta pitäisi yllyttää toimimaan paremmin, vaikkei niin ole. Sain lähetteen sisätautilääkärille ja sitä kautta varmaan sitten uusiin tutkimuksiin. Myös kilpirauhanen tutkitaan, koska se kuulemma "painottui vähän vasemmalle", voi apua...

Anteeksi avoimuuteni, mutta tämä blogi todellakin toimii vähän niin kuin päiväkirjana mulle. Oon ollut tänään jotenkin tosi, tosi huolissani tuosta tilanteesta. Tähän asti oon saanut olla terve kuin pukki ja välttää kaikenmaailman tutkimukset, mutta tässä sitä nyt ollaan. Halusin luovuttaa ja lohtusyödä niin maan perkeleesti kuitenkin liikkua tänään, että pääsisin lähemmäs kuuden tunnin viikkotavoitettani, joka minulla on Liikuntaspurttiin liittyen. Virittelin musiikit, laitoin kajarit täysille ja aloin tanssia! Tanssin vähän aikaa, sitten tuli itku. Vollotin ja tanssin (mahtoi olla näky!) ja sitten aloin paiskimaan kilpirauhasongelmia turpaan oikein antaumuksella :D Hakkasin ilmaa aikani, jorasin ja tuli paljon parempi olo. Liikunta siis ihan oikeesti auttaa, kuvitella!

Aloitin jostain dance mix -youtubevideosta, siirryin johonkin kasarisoittolistaan ja sitten muistin tämän...




...joka jossain vaiheessa vaihtui tähän...






...ja välillä oli hyvä vähän hullutella...




...eikä niitä ikivihreitäkään tule koskaan unohtaa...




...puhumattakaan niistä biiseistä, joita on baunssannu baarin tanssilattialla jo joskus 20-veenä..!




Jos ulos pakkaseen lähteminen ei houkuttele, niin suosittelen pistämään nupit kaakkoon ja jalalla koreaksi, ihan oikeasti. Itse tein niin tänään yhden tunnin ja kahdenkymmenen minuutin ajan (sori naapurit...) ja bailasin huolet pois, tai vähintäänkin paljon kauemmaksi. Kuuma ja hiki tuli joka tapauksessa :)

Nyt tekee mieli herkkuja niiin paljon ettei oo tosikaan. Totesin tuossa äsken, että ehkä se johtuu siitä, etten oo saanut tänään tarpeeksi kunnon ruokaa. Taidankin siis mennä tekemään jotain iltapalaa!

tiistai 14. tammikuuta 2014

Please do not feed the hungry lady

Eilen oli suurimmaksi osaksi vähän huono päivä.

Ensimmäistä kertaa tämän elämäntapamuutoksen käynnistämisen jälkeen tunsin katkeruutta siitä, kun toinen saa halutessaan syödä mitä vaan. Viimetippaan jättämiseen hartaasti uskovana ihmisenä(...) juoksin iltapäivän urheilukaupoilla etsien tamineita illan jumppaa varten. Hankin sukkia, kengät ja urheilurintsikat ja vaikka kaupassa kenkiä sovitellessa tuntui, että oon niiin poissa mukavuusalueeltani ja tuon myyjän mielestä varmasti niiin ilmiselvästi epätoivoinen uudenvuoden lupauksen tehnyt läski, niin jälkikäteen olin kyllä aika fiiliksissä hankinnoistani... :) Päädyttiin sitten miehen kanssa kiireessä syömään päivällinen subien muodossa, itse otin tietysti vain sen 15-senttisen, kevyen kokojyväleivällä ja grillatulla kanalla ja olin siinä nälissäni oikeasti aivan todella katkera miehelle, joka sai ottaa sen pitkän leivän ja just sillä haluamallaan tonnikala-majoneesitahnalla :D Ja itseäni meinasin ruoskia siitä, että olin silleen "sortunut" johonkin muuhun kuin ruisleipään. Nyt jälkeenpäin lähinnä naurattaa, mutta siinä tilanteessa se tuntui tosi paskamaiselta. Kriiseilin myös siitä illan jumpasta, josta olin aiemmin päivällä käynyt avautumassa myös täällä blogissa.


Uudet tossut! ^_^


No, niin sitä sitten rohkaisin itseni ja kaikesta jännityksestä huolimatta raahasin itseni sinne jumppaan ja siellä oli tosi kivaa! Iso ryhmä kaikenikäisiä ja -kokoisia naisia ja hyvä meininki, mitä nyt sekoilin aerobisen osuuden askelkuvioissa (silloinkin osaten nauraa itselleni kuitenkin!), mutta lihaskunto-osuus kyykkyineen, kuminauhoineen, lankkuineen sun muineen teki todella hyvää. Vielä tänäänkin oon saanut tuta tehneeni eilen jotakin lihaksillani ;) Mikä on vaan huippua siis sekin..!


Eilen ja tänään oon syönyt aamupalaksi kaurapuuroa raejuustolla ja light mehukeitolla (vadelma on pop!) ja tää on oikeesti aivan törkeen hyvä yhdistelmä! Miksei kukaan ennen painonpudotusblogeja oo kertonu mulle tästä?

Eilisen lounas, joka riivittiin kasaan kaikesta mitä jääkaapista sattui löytymään :D Ruisleipäviipale puuttuu kuvasta. Naureskelin sitä, että saan vieläkin syödä nakkeja, vaikka varsinainen himo niihin iski jo pari päivää sitten. Ennen kun se paketti ois hävinnyt hetkessä...


Jumpan jälkeen kovassa nälässä kyllä himotti kaikenlaiset herkut. Makuunin ohi mennessä herahti vesi kielelle. Kiltisti kuitenkin odotin kotiin asti, missä söin iltapalaksi jogurtti-raejuusto-mehukeittosekoitusta ja palan ruisleipää.

Syömisten suhteen on tänään ollut asenne taas kohdillaan eikä oo himottanut herkut niin pahasti kuin eilen. Rasvaisen, paneroidun kalaleikkeen tilalle oon valinnut papupihvit ja kun vieressä mussutettiin dallaspullaa, hengitin syvään ja otin palan tummaa suklaata :) Oikein mielelläni vieläpä.


Edustava koululounas tältä päivältä... Jäävuorisalaattia, porkkanaraastetta, kaaliraastetta, linssejä, purjoa, riisiä, 2 härkäpapupihviä ja kermaviilikastiketta (+ tabascoa :)) siinä pitäis olla


Pakko todeta miehestä vielä sen verran, että hän on tosi innostuneena tässä terveellisessä elämäntavassa mukana myös. Ei siis tarvitse pelätä, että joku asettuisi sohvalle viereen ison, höyryävän pitsan kanssa, heh. Mut tottakai mies syö enemmän, koska hänen tavoitteenaan ei ole pudottaa painoa ja oikein rohkaisen toista juomaan kunnon pullakahvit, jos siltä tuntuu. Omat tavoitteeni eivät saa haitata toisen olemista ja syömistä.

Ihmisiähän tässä siltikin vaan ollaan ja nälkäisinä joskus vähän hermoja sellaisia... :D Onko muuten muilla kokemusta tämäntyyppisestä annoskateudesta? :)

maanantai 13. tammikuuta 2014

Jumppajännitys

Nyt mua vähän ahdistaa ja ajattelin tulla tänne avautumaan, josko se vähän helpottaisi.

Tänään illalla meen ensimmäiseen jumppaani. Kyseessä on 1,5 tuntia kestävä, kuvauksensa mukaan "Hapenottokykyä, lihaskuntoa ja venyttelyä sisältävä, vuorokerroin vauhdikkaampi ja rauhallisempi monipuolinen jumppa". Laskeskelin tuossa just, että oon tainut olla viimeksi ryhmäliikuntatunnilla joogassa mitä, 3-4 vuotta sitten? Spinningissä kävin muutaman kerran polkemassa joskus lukioaikaan, vuonna 2004 ehkä? On siis sanomattakin selvää, että on vähän nuo ryhmäliikunnat jääneet vähälle tällä likalla.

Enää en jaksa stressata siitä, että häiritsevätkö hyllyvät pyllyläskini kenties jotakuta (tästä stressaaminen on vähentynyt roimasti, kun ikää on tullut lisää), mutta kyllä mua vähän jännittää, että jaksanko vetää koko jumpan alusta loppuun. Oman lisänsä jännitykseen tuo myös se, että menen jumppaan yksin enkä siis tunne sieltä ketään. Itse oon ainakin sellainen tyyppi, joka säheltää ja mokailee sitä enemmän, mitä enemmän jännittää. Ja entä jos mulla on ihan vääränlaiset varusteet, pitääkö siitäkin nolostua? Kuten ryhmäliikuntaharrastuksieni vähäisyydestä voidaan päätellä, oon tipahtanut välineurheilukelkasta jo ajat sitten. 

Vaikka jumppaan meno jännittääkin, olen sen päättänyt tehdä, koska yksin kotona en saa oikein mitään ikinä aikaiseksi. Parempi vaan, jos on joku ulkopuolinen "pakottaja" liikkumaan. Ja välillä kunnon hikiliikuntaakin tottavie haluan harrastaa, koska se on niin tärkeä osa terveellistä elämää ja vuoden vaihteessahan päätin, että tästä lähtien haluan vain parasta kropalleni, joka taatusti on jumppansa ansainnut! Sanoi jännäävä pääkoppa mitä tahansa.

Tähän loppuun voinkin vielä ylpeänä todeta, että otin osaa Manna Masun blogissa heitettyyn haasteeseen, eli Liikuntaspurtti III:seen, johon osallistuvien tavoitteena on harrastaa seuraavan kuukauden ajan liikuntaa 6h/vko tai 24h/kk! Aika mainio ulkopuolinen "pakottaja" liikuntaharrastuksen starttaamiseen siis tuokin :) Joten sitä suuremmalla syyllä sinne jumppaan, perhana!

Toivokaa mulle paljon tsemppiä ja pitäkää peukkuja, että selviin jumpasta paniikkikohtauksetta, jooko? Tuun sit kertomaan miten meni...

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Ihana naiseus

Saatiinhan niitä matalasuhdanteisempia päiviä tämänkin vuoden puolelle. Syypäänä tietysti naistenvaivat, mitkäs muutkaan! Oon menkkojen aikaan usein tosi paskana, etenkin aamusta ja aamupäivästä juilii mahaan ja öklöttää sen verran, että mieli on vähän maassa eikä ruokakaan maistu. Samanlainen on ollut fiilis tänään ja eilen aamulla, mut oon pyrkinyt syömään suht normaalisti. Eilen illalla kun paha olo hellitti, vanha tuttu sipsihimo iski, mutta onneksi vain ohikiitäväksi hetkeksi. Ehkä vähän vanhasta tottumuksestakin..? Onnistuin onneksi aika pian pyristelemään siitä irti.

Syönyt oon siis edelleen aika esimerkillisesti ja oon kyllä aivan tosi ylpeä itsestäni! Motivaatio korkealla vieläkin. Eilen tein lounaaksi itselleni ja miehelle munakasta, johon pistin raejuustoa, fetaa ja tomaattia sekaan, tosi hyvä kombo.




Päivälliseksi syötiin miehen loihtimaa superhyvää kasvis-borssikeittoa ruisleivän kera. Ensin meinasin jättää smetanan pois keitosta, mutta sitten tulin järkiini ;) Laitoin kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, mitä aikaisemmin olisin keittooni tuota ihanaa, rasvaista herkkua lätkäissyt! Loput korvasin raejuustolla ja toimi tosi hyvin sekin borssin seassa :)

Leffanaposteluksi ei siis, luojan kiitos, päätyneet ne sipsit, mut vihanneksia dippailtiin. Sen verran repsahdin, että söin muutaman kevyt snack -nakin myös. Tää ei siis ollut repsahtaminen kaloreiden tai niinkään terveellisyydenkään puolesta, vaan luomulihalupaukseni... Kunnon pahiksena vedin sitten vielä 2,5 desin minitölkin kokis zeroa naposteltavien kaverina! :D Tätäkin ois voinut mennä sen litran verran, että ehkä ainakin kohtuutta on opittu.




Kermaviilidipin maustoin itse. Laitoin kevytkermaviilin sekaan ketsuppia, Texaspete-kastiketta, mustapippuria, juustokuminaa, paprikajauhetta, vähän suolaa ja ihan hitusen sokeria tuomaan makuja esiin. Näillä aineksilla tulee vähän semmoinen kaupan American-dippiä vastaava kastike, mut veikkaanpa että aikas paljon vähäsokerisempi ja erittäin paljon lisäaineettomampi :)

Voi olla, että tänään jään tämmöisenä vähän plöh-oloisena sohvannurkkaan kyhjöttämään ja toivomaan parempaa fiilistä huomiselle. On vilkas viikko tiedossa, että tuskin kannattaa ottaa huonoa omatuntoa siitä että vetää tämän vapaapäivän vähän iisimmin. Mut jos saan energiapiikin jostain, niin voisi kyllä ulkoillakin vähäsen, nyt kun vihdoin saatiin tuota luntakin!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Tätin kanssa treeneissä

Ja taas oon päivittämässä! Mullon vaan niin paljon asiaa etten tiedä mistä aloittaa :) No vaikkapa siitä jännimmästä. Tänään oli siis se päivä, kun elämäntaparemonttia oli virallisesti kestänyt viikon verran (epävirallisesti viikon ja yksi päivää). Kävin siis heti aamusta vaa'alla, joka näytti lukemaa... 90,2! Siis 2,8 kg pudotus ensimmäiselle viikolle. Tottakai tiedostan, että nesteet ja turvotus ne suurimmaksi osaksi on lähteneet ja jatkossa tulee näkymään paljon pienempiä muutoksia vaakalukemiin, mutta oon kyllä niin iloinen nyt. Tästä todellakin on hyvä jatkaa.

Söin hyvän aamupalan (kahvin kanssa 100% ruisleipäsiivu raejuusto-tuorejuustolevitteellä ja kananmunalla ja pari desiä jogurttia light mehukeitolla) ja sitten lähdettiin miehen kanssa käymään uimassa, koska molemmilla on perjantaisin vapaata koulusta. En pistänyt merkille, että kuinka pitkän matkaa yhteensä tuli uitua, mutta nyt on kyllä semmoinen olo, että ainakin käsillä on tullut jotakin tehtyä, hah! Tunnin verran viihdyttiin altaassa polskuttelemassa, hyvän aikaa tuli tottakai rentouduttua myös saunassa... ja aivan mahtavan fiiliksen kera sai lähteä pois hallilta. Käytiin syömässä herkkulounasta:




Alkukeittona oli sellaista oikein täyteläistä tomaattikeittoa. Keitto oli tosi mini, tuo on sellainen desin kuppi, eli leipäpalasetkin olivat tosi pieniä. Ja hei, liikunta, mikä ihana tekosyy laittaa vähän kunnon voita leivän päälle..! Leipä oli aivan todella hyvää, sellaista tummempaa, varmasti osittain kokojyväistä maalaisleipää, mutta elämäntapamuutoksen myötä vehnää välttelevänä pystyin onneksi pidättäytymään noissa kahdessa pikkupalasessa. Lohen pinnalla oli vähän jotain yrttiöljyä ja kastike salaatille oli kermaviilipohjainen. Salaatissa oli kurkun ja tomaatin lisäksi muutama kapris ja marinoitua punasipulia, mmm. Tämä oli varmasti täyttävin lounas mitä oon viikkoon saanut! Nyt myöhemmin päivälliseksi riittikin sitten kevyt kasvissosekeittolautasellinen raejuustolla, leivän jätin pois.

Lounaan jälkeen taas kahviteltiin parin kaverin kanssa ja kun tytöt päätti ottaa vielä oluttuopilliset, niin tämä neitipä joi soodavettä. Ihan yhtä sosiaalista ja kivaa oli ilman sitä kaljaakin.


kuva lainattu täältä.


Pakko on vielä hivenen avautua tuosta liikuntapuolesta. On hyvin todennäköistä, etten tule harrastamaan liikuntaa kehonmuokkaus- tai ulkonäköpainotteisesti. Ainakaan tähän mennessä mulla ei ole ollut oikein mitään intressejä siihen suuntaan, en esimerkiksi kaipaa itselleni näkyviä lihaksia tai nauti urheilumielessä itselleni haasteiden asettamisesta tai itseni voittamisesta mitenkään erityisesti. Tärkeintä mulle olisi tuntea itseni terveeksi ja ryhdikkääksi. Olis ihanaa, jos ei hengästyisi niin helposti. Haluaisin jäädä koukkuun siihen endorfiiniryöppyyn, mikä urheilusuorituksen jälkeen tulee. Unenlaatu varmaan paranisi, jos liikkuisi enemmän. Nivelet ja lihakset olisivat vahvemmat, keho toimisi joustavammin, enkä olisi välttämättä ihan vääräselkäinen ja lonkkavaivainen vanhempana.

Kärsin jatkuvista niska- ja hartiajumeista, oon maailman pahin jäkittäjä! Löysin joskus tällaisen niska-hartiajumpan youtubesta ja musta tää toimii tosi hyvin, avaa jumit tehokkaasti ja poistaa niistä johtuneen päänsäryn. Tein tämän taas eilen ja vaikka tää kestääkin vaan puolisen tuntia ja on kevyttä, niin kai se silti vähänniinku liikunnaksi lasketaan ja ehkä kuluttikin jotakin ;)




Hahaa, nyt jos joku oikeasti treenaava jaksoi lukea tänne asti, niin älä naura mulle kovin pahasti jooko :)

Tätä tää on oikeassa elämässäkin, iloisena papatan minkä kerkeän! Toivottavasti ei haitannut kilometrivuodatus. Huippua, terveellistä ja rentoa viikonloppua kaikille!

torstai 9. tammikuuta 2014

Kiusausten taltuttamista ja terveellisiä välipaloja

Oon ollut niin väsynyt viimeiset pari päivää! Loma todellakin on ohi. Parin huonosti nukutun yön jälkeen tuntuu samalta, kuin arkea olis jatkunut jo kuukausia. Tälleen väsyneenä oon aina ollut kaikkein alttiimmillani mässäilylle. Se taitaa olla ihan biologiaa ja tutkimuksinkin todistettua, että väsyneenä ihminen himoaa enemmän ruokaa, etenkin hiilareita, jotain sellaista, jolla energiatason saisi nostettua nopeasti. Nämä kaksi päivää on kuitenkin syömisten osalta menneet mitä mainioimmin! Eilen illalla himoitsin riisipiirakoita, mutta pidin pintani ja otinkin luonnonjogurttia iltapalaksi. Tänään eteeni kannettiin pullaa ja minttusuklaakakkua ja punaviiniä, mutta annoin muiden herkutella ja oikeesti ihan hyvillä mielin hörpin itse kahvia. NO OKEI. Pienen lusikallisen maistoin kakkua. Mutten enempää..!

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä loman jälkeen. Pakkasin aamulla laukkuun mukaan hedelmää ja pienen rasiallisen pähkinöitä ja aion jatkaa samaa rataa jatkossakin. Opettelen syömään terveellisiä välipaloja pitkin päivää, ettei illalla tarvitse nääntyneenä turvautua lähimpään kaloripommiin.




Kuvissa eilen lounaaksi ja tänään päivälliseksi nautittua tofu tikka masalaa (ei näytä kummoiselta, mutta oli hyvää!) ja tämänpäiväinen lounaskeitto (tomaattinen kasvis-papu) koulussa. Välipalaksi ennen kaupungille asioille ja kahvittelemaan lähtöä vetäisin raejuustoa muutamalla viinirypäleellä höystettynä. Yllättävän hyvää! Mies nauraa, että "meidän oma pikku-bodari" kun lusikoin raejuustoa kitusiini ;) Krhm ehkä ei niin pikku-. Tai niin bodarikaan, sillä makuuni liian happaman maitorahkan suhteen luovutin heti alkuunsa, not my thing. Mutta luomuappelsiini! Jos appelsiinia ostatte, niin ostakaa näitä pieniä luomuversioita. Niin paljon enemmän makua kuin niissä jättimolluskoissa.

Siinäpä taas vähän syömishöpötyksiä. Pidän tarkempaa ruokapäiväkirjaa itselleni ja taidan jatkossa tänne blogin puolelle kirjailla vähän suurpiirteisemmin näitä syömisiä. Todennäköisesti tutkin aiemmin ylös laittamiani syömisiä jossain vaiheessa uudelleen ja sitten voin kirjoitella fiiliksiäni ja yhteenvetoa niistä tännekin :) Mahdolliset repsahtamiset haluan rehellisesti kertoa myös. Repsahtamisenpelotkin.

Tältä erää kuitenkin vain ruodussa pysymistä, jee! Jo viikko keveyttä takana, eikä todellakaan tee edes tiukkaa. 

Huomenna onkin sitten se punnitusaamu, jännittävää.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Resepti: Kasvissosekeitto

Kasvissosekeitto on yksi ikilemppareista. Kevyttä, mutta täyttävää ja variaatioita on niin monta kuin jaksaa keksiä. Tässä yksi:




Tällä kertaa keittoon päätyi siis purjoa (n. 10 cm palanen ja vähän myös vihreästä päästä), keskikokoinen kukkakaali, kaksi (vai kolme..?) porkkanaa, pikku pala palsternakkaa, desi punaisia linssejä protskua tuomaan ja n. 1,5 dl 7% kasvisrasvasekoitetta. 

Lorauta kattilan pohjalle n. 1 rkl öljyä ja kuullota viipaloitua purjoa hetkinen. Lisää sitten linssit ja loput paloitellut kasvikset, vettä niin, että kaikki juuri ja juuri peittyy ja lopuksi (puolikas) kasvisliemikuutio ja muita mausteita maun mukaan. Itse lisäsin sekaan jääkaapista löytyneen punaisen currytahnan jämän ja vähän perunamaustetta. Anna porista kannen alla, kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Nosta keitto liedeltä ja ota ennen soseuttamista talteen liemi. Soseuta keitto ja lisää sekaan kasvislientä niin kauan, kunnes keiton koostumus on mielestäsi sopiva. Lisää lopuksi soseutettuun keittoon kasvisrasvasekoite ja kuumenna. Maistele ja maustele halutessasi vielä.




Ja eikun ääntä kohti! Itse ainakin tykkään syödä raejuustoa kasvissosekeiton kaverina, tulee vieläkin täyttävämpää :)

tiistai 7. tammikuuta 2014

Päivän syömisiä ja selätetty ruisleipästressi

Halusin nyt välttämättä tulla listaamaan vielä tämän päivän ruoat ylös, ennen kuin painun tuonne pehkuihin. Tänään en laskenut kaloreita, mutta eilisestä jäi vähän sellainen fiilis, että jäivät vähän vähäisiksi sitten kuitenkin... Nyt illalla meinasin stressata joistain päivän aikana syödyistä yhteensä 3,5 ruisleipäviipaleesta, mutta tuli heti tunne, että nyt ollaan menossa vähän väärään suuntaan... Terveellisyyttähän tässä haettiin eikä nälkiintymistä, vai mitä? Aamulla halusin syödä vähän vankemmin, että jaksan ja myöhemmin aamupalalle käyvän miehen paistamia banaanipannareita piti tottakai vähän maistaa. Tänäänkään ei lipsuttu epäterveellisyyksiin ja päivä oli aktiivinen pitäen sisällään moonta tuntia kaupungilla ympäriinsä ravaamista. Kaverit eivät houkutelleet pitsalle, vaan päädyttiin kotilounaspaikkaan lohikeitolle. Hyvä niin. Ja olin maltillinen kermaista keittoa lautaselleni kauhoessa :)


Ja ne ruoat:

Aamupala:
- 2 viipaletta 100% ruisleipää itse miksatulla kevyellä juustolevitteellä ja kurkulla
- 2 kuppia kahvia rasvattomalla maidolla

Välipala:
- yksi pieni luomumunista ja -banaanista tehty ja rypsiöljyssä paistettu pannari hunajalla

Lounas:
- puoli lautasellista lohikeittoa
- pikkulautasellinen salaattia, porkkanaraastetta, tomaattia ja suolakurkkua, salaatinkastiketta
- puolikas viipale ruisleipää oivariinilla
- lasi rasvatonta maitoa
- kuppi kahvia rasvattomalla maidolla

Välipala:
- Yogi-yrttiteetä
- puolikas banaani
- kaalia

Päivällinen:
- 6 tuorejuustotäytteistä luomunaudanlihapullaa (NYT ne on kaikki syöty :D)
- salaattia, kaalia, kurkkua, tomaattia, viinirypäleitä ja fetajuustoa (rasvaa 3%)
- yksi viipale 100% ruisleipää kevyellä juustolevitteellä

Iltapala:
- 1 dl luomujugurttia
- 2 dl light mustikkamehukeittoa
- omena