Vuodatusta

Sain edelliseen merkintääni oikein ystävällisen kommentin koskien syömieni kaloreiden liian vähäistä määrää. Olen oikeasti kiitollinen tuosta kommentista, koska se sai mut ajattelemaan asiaa tarkemmin. Tottakai mulla on koko ajan ollut tiedossa, että liian vähäisessä energiansaannissa on riskinsä ja tiedän, mitä esimerkiksi säästöliekki tarkoittaa. Kuten tuohon kommenttiinkin jo vastasin, on mulle silti jäänyt jostain päähänpinttymä siitä, että päivän aikana syötyjen kaloreiden tulisi pysyä alle 1500:ssa, että laihtuu turvalliseen tahtiin, kun "kait mun päiväkulutus on jotain 2000:n luokkaa". Näin olen omaksunut silloin, kun en vielä liikkunut paljon ollenkaan.

Nyt mun onkin aika ehkä pikkuhiljaa myöntää itselleni, että elämäni on aikastalailla aktiivisempaa, kuin ennen. Olen tämän vuoden puolella jokaisena viikkona liikkunut säännöllisesti, pääsääntöisesti reippaiden kävelylenkkien muodossa, mutta myös rankempaakin liikuntaa on jonkun verran tullut harrastettua, kaikki tämä hyötyliikuntojen lisäksi vieläpä ja varmasti on energiaa kulutettu paljon enemmän, kuin sohvalla maatessa tai tietokoneella istuessa. Ehkä mun olisikin aika pyyhkiä pois tuo entinen, laiskempaan elämänrytmiin liittynyt päähänpinttymä kaloreista, ja päivittää systeemi uudelle tasolle..?

Eilisen aamupalani, vähän eri luokkaa kuin se edellisaamun surkea hapankorppu ^_^

Hetken aikaa eilen illalla masistelin, että olen tehnyt kaiken ihan väärin ja että kaikki on niin paljon vaikeampaa, kuin mitä tammikuun alussa olin ajatellut. Yksinkertaisesti luulin sen riittävän, että liikkuu enemmän, syö vähemmän ja vieläpä mahdollisimman vähän, mutta sillä tavalla, että on hyvä ja kevyt olla. Onneksi olen matkan varrella ottanut hieman aikaisempaa enemmän selvää asioista ja havahduin viimeistään tässä vaiheessa kunnolla tajuamaan, että jos haluan pitää pitkäaikaisen terveyden tässä elämäntapamuutosprojektissani prioriteettina numero yksi, on mun ravittava kehoani tarpeeksi. Ei liikaa, mutta sen verran, että esimerkiksi liikunnasta saa kaiken mahdollisen hyvän irti ja ettei jossain vaiheessa tulevaisuudessa sitten romahda voimattomana ja ratkea taas syömään liikaa ja huonosti. Sillä vaikka miten olisikin tällä hetkellä hyvä olo näillä kalorimäärillä, voi meininki tyssätä jossain vaiheessa ja sitähän minä en todellakaan halua!

Eilen söin lounasta kaupungilla, missä olin tärskyillä kaverin kanssa. Salaatti oli kana-feta-oliivi-kvinoa, huomaa erikseen tilattu kastike..! Pari teelusikallista riitti :)

Sen sanon suoraan, että tällä hetkellä mulla on viimeisestä viikosta aika epäonnistunut fiilis, tai no, ehkä eilistä lukuunottamatta. Viikko sitten torstaina join alkoholia ja seuraavana aamuna tuon alkoholin kuivattava vaikutus näkyi punnituksessa liki kahden kilon miinuksena viikontakaiseen painoon. Loppuviikon torstaista eteenpäin rälläsin syömisten ja juomisten kanssa (onneksi sentään liikuinkin niinä krapulattomina päivinä edes vähäsen!), keräsin kroppaani hirviät turvotukset ja tällä viikolla on tehnyt mieli syödä tosi kevyesti, mutta nyt tajuan, että olen syönyt jopa liiankin kevyesti. Halu palautua takaisin raiteille viime viikonlopun repsahteluiden jälkeen on vain ollut niin kova. Tuo viikontakaisen perjantaiaamun painokin, 83,8 kg, tuntuu tuovan jotenkin paineita. En millään haluaisi listailla plussalukuja tuonne blogin sivupalkkiin, mutta luulenpa, että huomisaamuna on pakko. Pakko on myös asennoitua siihen mahdollisimman hyvin ja ei-maailmaakaatavasti. Jatkossa fiksummin!

Ei muuten ihme, että niin monet ihmiset elää epäterveellisesti, tää terveellisesti eläminen kun on aika paljon haastavampaa :D En silti missään nimessä aio palata enää entiseen, en mistään hinnasta. Olen päässyt kevyen olon makuun, eikä sitä voita mikään. Sen kevyen olon haluan silti hankkia oikein ja pysyvästi, olemalla keholleni hyvä. Terveellisesti. Se on toki ollut aikomukseni koko alkuvuoden tähänkin asti. Kaikkea ei vaan sisäistä tuosta noin vain sormia napsauttamalla, vaan tämä on jatkuvaa uuden oppimista ja omaksumista ja mullakin matka, joka on vasta aluillaan... :) Siispä, ihanat lukijani, mulle saa AINA antaa ystävällisiä neuvoja, vinkkejä, kertoa kokemuksiaan ja korjailla vääriä käsityksiäni oikeiksi! Paitsi jos se neuvo on, että "söisit vähemmän ruisleipää", sorry no can do ;)

Pakko vielä vähän hehkuttaa eilistä onnistumistani kaiken tämän epäonnistumismasistelun jälkeen: Oltiin kyläilemässä tuttavapariskunnan luona alkuillasta. Ennen lähtöä söin päivälliseksi kipollisen edellispäivän currya. Kun oltiin kylässä, kerroin suoraan puhdistusviikostani ja siitä, että yritän olla vehnättä ja sokeritta, etten vain loukkaisi illan emäntää kieltäytessäni tarjottavista. Tarjolla olisi ollut kinkku-pekonipiirakkaa, pasteijoita, suklaata ja karkkia. Pidättäydyin noista kaikista, vaikka voin kyllä kertoa, että tuoksui aika huumaavalta tuo piiras..! Sain salaatin kanssa syötäväksi varras(ruis)leipää ja juustoa ja siinä vaiheessa kun karkit otettiin esille, kaivoi ihana kaveri ja loistava emäntä mulle jostain pähkinöitä naposteltavaksi. Käveltiin kyläilyltä kotiin ja saatiin siitä vielä 1 tunnin 15 minuutin iltalenkki miehen kanssa :)

Loppuun vielä kuva eilisen keltaisesta iltapalasta, yhteen sörssätty mangopiltti ja maustamaton jogurtti on herkkua. Eilisen aikana syödyt kalorit olivat jo siinä 1800:n tietämillä :)

Huh kuka jaksoi lukea tänne asti? Sitä, missä muodossa lähden kaloreita ruokavaliooni lisäämään, voidaan miettiä enemmän sitten ensi kerralla! Nyt toivottelen oikein mukavaa torstaita kaikille ♥