maanantai 13. tammikuuta 2014

Jumppajännitys

Nyt mua vähän ahdistaa ja ajattelin tulla tänne avautumaan, josko se vähän helpottaisi.

Tänään illalla meen ensimmäiseen jumppaani. Kyseessä on 1,5 tuntia kestävä, kuvauksensa mukaan "Hapenottokykyä, lihaskuntoa ja venyttelyä sisältävä, vuorokerroin vauhdikkaampi ja rauhallisempi monipuolinen jumppa". Laskeskelin tuossa just, että oon tainut olla viimeksi ryhmäliikuntatunnilla joogassa mitä, 3-4 vuotta sitten? Spinningissä kävin muutaman kerran polkemassa joskus lukioaikaan, vuonna 2004 ehkä? On siis sanomattakin selvää, että on vähän nuo ryhmäliikunnat jääneet vähälle tällä likalla.

Enää en jaksa stressata siitä, että häiritsevätkö hyllyvät pyllyläskini kenties jotakuta (tästä stressaaminen on vähentynyt roimasti, kun ikää on tullut lisää), mutta kyllä mua vähän jännittää, että jaksanko vetää koko jumpan alusta loppuun. Oman lisänsä jännitykseen tuo myös se, että menen jumppaan yksin enkä siis tunne sieltä ketään. Itse oon ainakin sellainen tyyppi, joka säheltää ja mokailee sitä enemmän, mitä enemmän jännittää. Ja entä jos mulla on ihan vääränlaiset varusteet, pitääkö siitäkin nolostua? Kuten ryhmäliikuntaharrastuksieni vähäisyydestä voidaan päätellä, oon tipahtanut välineurheilukelkasta jo ajat sitten. 

Vaikka jumppaan meno jännittääkin, olen sen päättänyt tehdä, koska yksin kotona en saa oikein mitään ikinä aikaiseksi. Parempi vaan, jos on joku ulkopuolinen "pakottaja" liikkumaan. Ja välillä kunnon hikiliikuntaakin tottavie haluan harrastaa, koska se on niin tärkeä osa terveellistä elämää ja vuoden vaihteessahan päätin, että tästä lähtien haluan vain parasta kropalleni, joka taatusti on jumppansa ansainnut! Sanoi jännäävä pääkoppa mitä tahansa.

Tähän loppuun voinkin vielä ylpeänä todeta, että otin osaa Manna Masun blogissa heitettyyn haasteeseen, eli Liikuntaspurtti III:seen, johon osallistuvien tavoitteena on harrastaa seuraavan kuukauden ajan liikuntaa 6h/vko tai 24h/kk! Aika mainio ulkopuolinen "pakottaja" liikuntaharrastuksen starttaamiseen siis tuokin :) Joten sitä suuremmalla syyllä sinne jumppaan, perhana!

Toivokaa mulle paljon tsemppiä ja pitäkää peukkuja, että selviin jumpasta paniikkikohtauksetta, jooko? Tuun sit kertomaan miten meni...

3 kommenttia:

  1. Hyvin se menee! Tsemppiä kovasti:) Meet vaikka hörppäämään vettä juomapullosta jos tuntuu ettei jaksa niin saa hetken huilia ja muistat vaan tehdä omaan tahtiin... Eikä niillä varusteilla ole väliä, en usko että kukaan niitä ehtii katsomaan jumpan aikana! Kunhan on hyvät tossut ettei liukastu niin se on pääasia ja sellaset vaatteet että on itellä hyvä olla....

    VastaaPoista
  2. Komppaan Heidiä ja Lauraa! Oot jo siinä vaiheessa voittaja kun olet uskaltautunut jumppapaikalle yksin ja jännittämisestä huolimatta :) Hurrrjasti rohkeutta ja tsemppiä sinne, hyvin se menee! Keskityt vaan ittees, musaan ja liikkumiseen - pian et muuta elämää ympärilläs näekkään. Ja kaikki on ollut joskus niitä vasta-alkajahäsläreitä - kenties moni siellä lisäksesi olikin! :) Lisätsempit vielä spurttiin, kiva että lähdit mukaan! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos aivan hurjasti upeat naiset tsempeistä! :) <3

    VastaaPoista